___________________________________

___________________________________

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Taikaa pallon täydeltä

Aivan ensimmäiseksi pahoittelut tämän syksyn SNY:lleni <3
ANTEEKSI!
Hain kyllä syksyn ensimmäisen sny-paketin jo torstaiaamuna, mutta olen ollut niin flunssainen etten ole saanut aikaiseksi paketista kirjoittaa =(

Torstaiaamuna siis keräsin ympärilleni kolmen lapsen seurueen pientä kävelyä varten. Määränpää asiamiesposti sopi seuralaisilleni hyvin, koska "siellä kukkakaupassa on kupissa karkkia". Haimme paketin ja jatkoimme matkaa pururadalle Marianne-karkit suussa. Paketti siis kiersi pururadan kanssamme, kiipeili kiville ja oli mukana syömässä mustikoita ja puolukoita. =)

Kovasti lapsia kiinnosti mitä paketissa on ja lupasinkin, että avaan laatikon päiväuniaikaan. Silloin ei ole vaaraa, että joku pienistä ottaa mitään luvatonta tai vaarallista.

Tämän näköinen sisältö paljastui kun leikkasimme teipit paketin ympäriltä.

Mukana olleessa kirjeessä luki, että langat oli tarkoitettu Mansikkasukkiin, joiden ohje löytyy Novitan sivuilta. Olihan syyskuun teema Kesän muistoja. Kismet herätti kovasti mielenkiintoa, mutta valitettavasti en antanut maistiaisia. Suklaan sai Maajussi. Virkatussa pussissa oli sitten kuukauden teeman mukainen Taikapallo. Pussi muuten oli suljettu Hand made-nauhalla,jolla voi merkitä tekemänsä käsityöt.

kiinnostuneiden silmäparien seuratessa vierellä aloin keriä palloa auki. Lapset toivoivat langan sisältä ilmestyvän karkkia, mutta sitä siellä ei onneksi ollut. Kaikkea muuta ihanaa sen sijaan oli!

Teetä, ruutuvihko( mallien muistiin piirtämiseen?) kauniita nappeja, kaulassa pidettävä kerrosmittari, silmukkamerkkejä, ihanaa valkoista pitsiä, joka tulee käyttöön korttipuuhailuissa, pahvisia Tageja neuleiden mukaan laitettavaksi sekä vielä pieniä söpöjä metallisydämiä "Made with Love"-tekstillä.
KIITOS! Paketti on ihana!!! Tosin en tiedä milloin noille merkeille on tarvetta... vielä eivät taidot taida riittää lahjasukkiin. Mutta minä harjoittelen ja sitten joku päivä....


torstai 31. elokuuta 2017

Jälleen mukana

Viime kevään SNY-kierros ei kohdallani mennyt kuin Strömsössä. Parini oli hieman kiireinen, joten paketit myöhästelivät eikä muuta kommunikaatiota ollut. Välillä iski jopa epätoivoinen "Ei koskaan enää"-fiilis. Mutta kuinkas sitten kävikään....

Pienen harkinnan jälkeen ilmoittauduin mukaan myös syksyn kierrokselle. Paketteja on niin kiva laatia ja varsinkin saada etten sitten kuitenkaan malttanut pysyä pois. Ja samaa pariahan ei ole mahdollista saada =)

Eilen oli aika löytää postilaatikosta kierroksen aloittava ensimmäinen yhteydenotto. Vaaleanpunainen kirjekuori, jossa kivoja kuvia. Unohdin tosin kuvata sen ( ja nyt olen Maajussin luona), mutta aivan minun tyyliseni kuori! Kuori tuntui hieman pehmoiselle pelkän kortin sisältäväksi. ja niinhän sieltä tipahti myös pari teepussia. Mielenkiintoisia makuja! Teki mieli heti keittää kupponen!

Ja tuo kortti! Noinhan se on; tarvitsemme sekä terävyyttä että pehmeyttä elämäämme. Ulkoisen pehmeyden kanssa ei tosin ole ongelmaa. Muutama päivä sitten olin tuuraamassa päiväkodin puolella ja siellä lorupussihetken aikana pieni poika painoi päänsä reidelleni. Totesin että sinua taitaa jo vähän väsyttää. Vastaus oli että ei väsytä, minä vain pidän pehmeistä asioista =D

Kiitos kortista armahin SNY <3 Toivon ja uskon että syksystämme tulee hauska ja yllätysten täyteinen!


maanantai 17. heinäkuuta 2017

Alppimaan matkalainen

Monena, monena vuotena osallistuin Heidin emännöimään kesäkassivaihtoon. Viime vuosina kuitenkin into on laantunut, joten muutama välivuosi ehti tulla ennen tätä kevättä. Nyt kuitenkin innostuin taas ja ilmoittauduin mukaan vaihtoon!
Oman kassini väkersin Namihiirelle Sveitsiin. Siitä kassista lisää myöhemmin =)

Paketin viimeinen lähetyspäivä 7.7, joten viime viikon puolivälissä osasin odottaa jotain saapuvaksi. Lähinnä odottelin paketti-ilmoituskorttia. Sen sijaan keskiviikkona vastassa olikin ääriään myöten täynnä oleva postilaatikko, jossa oli kaksi (!!!) pakettia.
Hämmästyksekseni paketit olivat postitettu Sveitsistä! Eli olimme Nami-hiiren kanssa toinen toistensa pareja. Toisessa, pienemmässä paketissa oli varsinainen vaihdon aihe, eli kesäkassi ja toisessa sitten huima määrä karkkia metrijengille sekä minulle ja Maajussille kahvipaketti. Kiitos!


Tuon kassin Nami-hiiri kertoo tehneensä laukkukurssilla keväällä ja Wau! Kassi on todella huoliteltu- suorastaan ammattimaisesti tehty.  Kassin kuoseja hän hieman oli miettinyt, mutta älä huoli! Kassi on täydellinen ja niin minun tyyliseni hieman retrokuosisine kukkasineen ❤
Kassi pääsi jo käyttöön ja on kulkenut olallani muutaman kauppareissun.
Kiitos oikein kovasti! Olen todella onnellinen uudesta kesäkassistani!


maanantai 10. heinäkuuta 2017

Sen pituinen se

Nimittäin kevään SNY-kierros =) kohdallani se hieman venähti, sillä hain viimeisen paketin vasta toissapäivänä postista.
Tiesin paketin tulevan myöhässä, olin siitä Heidi-emoselta kuullut. Ja siinä onkin tämän kierroksen Mutta... Ei se haittaa jos paketti lähtee myöhässä, jokaisella meillä on myös SNYn ulkopuolista elämää ja saanhan minä toki tiedon asiasta Emolta, mutta olisi ollut hirveän kiva kuulla asiasta ihan itse sinulta pariltani! Se on asia mitä jäin kierrokselta kaipaamaan, suoraa kommunikaatiota.

Mitä paketista sitten löytyi? No tämmöinen kattaus =)
Eli pari kerää seiskaveikkaa, tuoksupussi vaatekaappiin, hius/klipsikorvissetti, Bradley Trevor Greiven kirja Elämän tarkoitus, pieni muistilappuvihkonen ja tietenkin Suuren Salaisuuden paljastava kortti. Tämän kierroksen salainen neuleystäväni oli Helena Lahti kaukaa pohjoisesta Pellosta =)
Valittelit kortissasi kiirettä ja sen olen kierroksen aikana jo austinutkin. Paketit olivat silti kivoja, joten kiitos kierroksesta ❤

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Vihdoinkin kotona!

Siinä se vihdoin viimein on- toissapäivänä sen käsiini sain ❤ kovaonninen ja matkailua rakastava toukokuun sny-paketti! Paketin matka oli pitkä ja kivinen.

Toukokuun paketin viimeisenä postituspäivänä sain Heidi-emoselta viestin. Pakettini tulisi hieman myöhästymään. Okei! Ei haittaa. Kului viikko, hieman toistakin ja odotus tiivistyi. Viesti Heidille. Juu, ei hätää. Parini postittaa paketin Ärrän kautta lähipäivinä.
 Jee! Hyvä juttu. Muutaman tunnin päästä alkoi pieni kello soida takaraivossa. Ärrän kautta?! Tuota, tuota... täällä on ollut R-kioski viimeksi joskus 90-luvulla. Äkkiä viesti Heidille! Pikkuisen liian myöhään. Paketti oli jo matkansa aloittanut.

Ja muutaman päivän päästä sainkin Heidiltä kauhistuneen viestin. Pakettini määränpää tulisi olemaan Rautalampi. Kiva. Meiltä kotoa matkaa kertyy 64km ja yleensä Rautalammilla käydään vain syyskuun alussa Pestuumarkkinoilla. Mitään muuta asiaa sinne päin ei ole.

Kun noutoilmoitus sitten kännykkään kilahti niin soitin Rautalammille ja pyysin lähettämään paketin takaisin lähettäjälle.  SNY-paketeissa lähettäjänä on aina Heidi-emonen. No, viikon päästä puhelin kilahti taas. Uusi soitto Ärrälle. "Ei myö saaha sitä pakettia lähettee ennen aikojaan." No mikäpä siinä. Odotellaan sitten vielä.

Juhannuksen jälkeen sitten puhelimeni soi. "Pellon R-kioskista päivää. Mitä haluat tehtävän tälle paketille mikä tänne tuli takaisin?" WTF??? Mitä se Pellossa tekee, Iisalmeenhan sen piti palautua?! "No täällä tämä on. Lähetetäänkö me tämä uudelleen Rautalammille?" Ei! En edelleenkään suostu hakemaan pakettia tunnin ajomatkan päästä! Lähettäkää se paketti nyt sinne Iisalmeen. Sitten taas viesteilyä Heidille. Hän oli sitä mieltä, että parini voisi uudelleen postittaa paketin suoraan koti-kioskistaan.
Mutta. Parini ei ehtinyt ajoissa. Paketti ehti lähteä jatkamaan matkaansa. Lisää odottelua. Tämähän käy jo rutiinilla. Viime viikon lopulla sitten sain Heidiltä viestin. Pakettini on Iisalmessa ja Heidi on oman terveytensä uhraten  (rakko kantapäässä) käynyt postittamassa sen uudelleen. Jippii!!

Alkoi innokas paketin seuraaminen Postin mobiilisoveluksella. Ja heti kun se vain oli mahdollista niin täsmähyökkäys kukkakauppaan!
Odotus palkittiin ja pääsin avaamaan laatikkoa.
Paketissa oli kaksi kerää seiskaveikkaa, jumalaisen pehmeä yöpaita, kynttilöitä ja ihana perhos-tuikkuteline, kortti (tietenkin) ja kaunis korusetti. Kiitos! Hyvää kannattaa odottaa! Vaikka täytyy myöntää, että välillä meinasi usko loppua...

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Ja vieläkin...

Edellisen postauksen kirjoitin viime perjantaina.  Hätiköin, sillä niinhän siinä kävi että perjantaina postilaatikossa oli pieni pehmoinen kirjekuori =) mitä? Ei kai? Juu-u, olihan se! Pikkupiristys toukokuun paketin odottamisen tuskaan. Kirjeen oli lähettänyt Silmukkanarkoosi- nimimerkki

Oih! Onpas kaunista nauhaa! Hieman ihmettelin kyllä nauhan toisessa laidassa olevaa reikäriviä, mutta en sen enempää vaivannut sillä päätäni. Kunnes tuli sunnuntai ja tarvitsin pikaisesti paperia saadakseni netistä raparperipiirakkaohjeen. Avasin Silmukkanarkoosin viestin ja käänsin sen ympäri.

Ohje? Hei hetkinen! Sehän on tuolle nauhalle tarkoitettu! Eihän se nauha ollutkaan mitään pelkkää askartelunauhaa, vaan siitä pystyi neulomaan huivin. Sitähän piti heti kokeilla- varsinkin kun ohje oli mitä yksinkertaisin. Neulo kolme silmukkaa aina oikeaa kunnes "lanka" loppuu. Ja lopputulos on mitä ihanin! Minulla on juuri tuon sävyinen juhlamekko, joten huivin väri- ja kuosimaailma osui kyllä ihan nappiin!
Eikä tässä vielä kaikki! Myös eilen posti toi minulle kirjekuoren! Olen aivan ihmetyksestä ymmyrkäinen kaikesta tästä ystävällisyydestä! Kirje oli nimimerkki Sannilta ja se sisälsi teen lisäksi tarroja ja muita askartelujuttuja =)
Kiitos! Kunhan kesäloma alkaa niin aloitan korttitehtailun, mihin ainakin osa papereista tulee päätymään. Ihana piristys kyllä oli! Olette te ihania ❤ ja jospa se seikkaileva pakettiin sieltä saapuisi Juhannukseksi =)


keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

OMG!!!

Jos oli maanantaina postilaatikossa yllätyksiä, niin eilen niitä vasta olikin! Tavanomaisen sanoma- ja tiistain paikallislehden lisäksi laatikossa oli KOLME pulleaa kirjekuorta! Olin aivan  hämmästyksestä mykkänä! Lisää piristyspaketteja?! Ei kai?
Olihan ne! Herran tähden sentään! Tässähän ihan nolostuu moisesta ystävällisyydestä!

Ensimmäisenä avasin tuon pienen kauniin kirjekuoren. Sen oli laittanut Susanna Maalta- nimimerkki =)

Häneltä sain tuollaisia suussa poksahtelevia karkkirakeita, Kool Aid-pussin, ihanaa sydänkuvioista Washiteippiä, hieman teetä ja pari päättelyneulaa sekä palmikkopuikon. Lupaan nyt pitää huolta neuloista, että ne pysyvät tallessa! Ensi kuun lomaviikoilla olikin tarkoitus värjätä lankaa, joten tuo Kool Aid kyllä paikkansa löytää.  Teippi luonnollisesti tulee kortti/kalenteriprojekteihin.

Seuraavana tarkasteluvuorossa oli valkoinen kuori. Sepä olikin jännittävä pakkaus! Tavarat oli pakattu kahden taskuiksi ommellun A4-arkin väliin. Veikeä keino pitää lähetettävät paikoillaan! Kirje oli Sirpalta =)
Taskuista löytyi kaikkea pientä kivaa: tarra-arkki, joka lähemmin tarkasteltuna esittää tilkkutöitä =) oransseja ja vihreitä helmiä, lisää teetä, ommeltavia merkkejä ja sitten pieni keltainen silkkipaperimyttönen, joka helisi vienosti. Ooh! Paperista paljastui ihana pieni sammakko- avaimenperä!! Rakastuin <3

Viimeiseksi jätin ruskean kovan paketin =) sen oli lähettänyt Ruiskaunokki blogista Sinisen sohvan emäntä =)
Paketti sisälsi vinkkejä arkeen ja askareisiin.
Mukana oli neuleohjevihkonen, jossa (oih, ihanaa) mm. Hihatin- ohje! Ei ole kauaakaan, kun mökillä mietin hihattimen, tai niinkuin meillä päin sanotaan , lukunutun neulomista. Sellainen minulla oli nuorena, mutta jotenkin oudosti se on kutistunut vuosien saatossa ullakolla ;D
Lisäksi oli reseptivihkosia. Kalaviikko- vihkosen haukipihvejä ehkä jo viikonloppuna kokeillaan hieman sovellettuna. Ohjeessa on pinaattia/rucolaa, mutta jos käyttäisi pihamaan antimia- esim. Nokkosta. Lisäksi kuoressa oli kiiltokuvia, tarroja sekä lehtiöllinen eri värisiä askartelupapereita. Väripapereiden ostamistakin olen miettinyt, eli tarpeeseen tulee!

Olen aivan häkeltynyt piristyskirjeiden määrästä! Voi teitä ihania  <3 <3 <3
Kirjeet tosiaankin piristivät ja toivat kovasti iloa <3 sitä vaan mietin, että mitenkähän tarkat ohjeet olitte Heidiltä saaneet? Oli niin nappiin osuneita lähetyksiä kaikki!

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Postilaatikko täynnä yllätyksiä

Toukokuun SNY-pakettini kököttää surkeiden sattumusten sarjan takia 64:n kilometrin päässä minusta. Hieman liian kaukana haettavaksi, mutta siitä enemmän sitten juhannuksen tienoilla, kun paketti viimein on hyppysissäni.

Asia on aiheuttanut luonnollisesti hieman harmitusta ja paljon meseviestejä Heidi-emosen kanssa. Ilmeisesti Heidi oli päättänyt minun tarvitsevan hieman piristystä, koska edelliseen blogipostaukseen oli tullut kommentti länsirannikon merenneidolta =) tulossa olisi jotain piristävää lähiaikoina. Kommentissa puhuttiin parista päivästä ja koska maanantai muutenkin on "köyhä" postipäivä niin eilen oletin laatikosta löytyvän vain Savon Sanomat.

Olihan siellä sanomalehti, mutta oli myös KAKSI pulleaa kirjekuorta. Isomman avasin tietenkin ensin, sen verran lapsellinen olen! Kirjeen oli lähettänyt  SNY nro15- ilmeisesti tämä merenneito siis. Kuoresta putkahti esille kortti, kolme ihanaa pikkulankakerää, joista varsinkin tuo kirjava on aivan ihanaa! Ja sitten puikot &pari päättelyneulaa. Muovineuloja minulla ei olekaan. Enää. Olen mestari kadottamaan niitä *nolostuu*
Kiitos oikein kovasti <3

Ja sitten se pienempi kuori. Sehän oli ihan minun ikiomalta SNY:ltäni <3
Kuoresta valui kiva lehmäkortti ja pari kasvonaamiota =) Kuinkas taas sattuikaan SNY- taikapölyä olemaan ilmassa! Viimeksi kun oltiin saunassa niin mietin kuorintavoiteen tms. ostoa. Me kun kylvetään niin monessa paikassa ( kotona, Maajussilla ja Pesässä)  ettei kaikkia tykötarpeita riitä kaikkialle. Nyt on sitten varavarastoa.Kiitos oikein kovasti SNY!!! Tätä juuri kaipasinkin. Sinä kun olet niin kovin hiljainen ollut pakettien väliajalla.





keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Hei Salaiseni =)

Hei SNY =)
 oletko sinä vielä olemassa? En minä niin pelottava ole ettetkö voisi laittaa viestiä myös tänne blogiin paketin myöhästymisestä. Toki sain viestisi Heidin kautta, mutta mieluusti olisin kuullut siitä ihan suoraan sinulta.
Terkuin: vesisateessa värjöttelevä Reppanainen

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Ajankohtaista postia

Tänä aamuna sen käsiini sain- huhtikuun SNY-paketin. Eilen ehdin jo Heidi-emoselta paketin lähetyskoodia kysäistä. Näinä kelirikkoaikoina ei viitsi ylimääräisiä reissuja ajella, joten tarkoitus oli täsmätä kauppareissu ja paketin haku.

Illalla kännykkä sitten kilahti saapumisilmoituksen merkiksi. Harmittavasti klo16.35. Posti-kukkakauppa kun menee kiinni klo16.30. Hetkisen harmitti, koska Maajussi oli kylillä ja olisi voinut paketin tuoda. Onneksi tänäänkin oli postiasiaa ja ne ostokset, joten hurautettiin Metristen kanssa heti hoidon alettua kirkonkylälle.

Kun kotona sitten pakettia avattiin niin naurahdin ääneen. Kuinkas osasitkaan olla niin ajankohtainen armas parini? Juuri tänään kaupassa harmittelin, kun en löytänyt kauniita serviettejä. No nyt on. Kiitos kovasti <3


Kalenteri on kaunis. Paolo Coelhoa olen lukenut pari kirjaa ja noita mietelausekalentereja  minulla on myös ollut. Itseasiassa ostin kirppikseltä kaksi käyttämätöntä kalenteria syksyllä. Kuvia voi hyödyntää korttiaskartelussa. Ja mietelauseita myös.

Tiskirätti pääsee mökille. Tänään olisi tarkoitus käydä tekemässä kevätsiivous Pesässä. 

Ja tuo lanka. Kiitos. Ennestään minulla on yksi valkoinen Pallaskerä ja olen miettinyt mitä ihmettä sillä teen. Nyt sillä on kavereita joten voin tehdä vaikka vähän isommankin neuleen Pallaksesta! 
Kismet-patukat me syödään Maajussin kanssa yhdessä. 
Eli kokonaisuutena paketti oli mieluinen ja tuottaa iloa myös tulevaisuudessa. Kiitos!                                                 




perjantai 17. maaliskuuta 2017

Mä taivalsin läpi tuulen ja tuiskun

Tai ainakin läpi sohjon ja räntäsateen- saadakseni hartaasti odotetun ensimmäisen Sny-paketin. Pakettikortti odotti postilaatikossa, kun tultiin hieman vesittyneeltä asiointireissulta Viitasaarelta. Eihän siinä ehtinyt edes ostoksia jääkaappiin purkaa, kun piti lähteä rynnistämään kohti kukkakauppaa! Mutta rynnistäminen kannatti ja ehdin ajoissa pakettini saamaan.

   



Paketista löytyi 3 (Wau) erilaista suklaalevyä, kaikki tummaa suklaata ja yksi vieläpä luomua =),kerä pinkkiä Nallea, oranssia Seiska veikkaa kerä, chilipähkinöitä, joita taidan kohta maistaa, Roiibosta iltateehetkiin, pääsiäisaiheisia askartelupapereita sisältävä pakkaus ja tietenkin viesti SNY:ltä.


Niin ja luonnollisesti kuukauden teeman mukainen Taikapallo!

Hankin itselleni kuun alussa synttärilahjaksi kerijälaitteen mikä onkin vallan mainio keksintö. Sillä veivailin Taikapallon keräksi semmoista vauhtia, että pari kertaa kerijä kimposi pois paikoiltaan =D siksipä kerästä tuli hieman muotipuoli, mutta ei se haittaa. Mukava oli kerää veivata auki ja odottaa mitä sieltä paljastuu! Ja paljastuihan sieltä- turkinpippurilaku, kaksi teepussia, enkelipatsas, yskänpastilleja ja pieni takkiin tms. Kiinnitettävä enkeliriipus. Turkinpippurilaku jo jonnekin katosi....

     

Kiitos SNY! Paketti oli mieluinen ja siitä riittää nautiskeltavaa pitkäksi aikaa minulle ja Maajussille =)

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Tyttö joka ei osannut sanoa ei

Koska risteilen oman kodin ja Maajussin väliä niin laukussa kulkee yleensä "puolet omaisuudesta". Ainakin siellä yleensä on neule. Tammi-helmikuun vaihteessa mukana kulki siis Ystävänpäiväsukat. Vaikkei sukat omaa silmää niin miellyttäneetkään niin herra 7v:n mielestä ne olivat tosi nätit, kun hän ne hoidossa huomasi. Hetken mietittyään sitten tulikin kysymys. Minä haluaisin semmoiset lapaset, joissa on liekkejä. Tekisitkö sinä minulle semmoiset? Ja koska pikkuveli ei tietenkään halunnut jäädä huonommaksi niin hän esitti heti perään pyynnön pääkallolapasista.

Kun kysymys on Metrijengistä niin olen huono kieltäytymään pyynnöistä, joten vaikka hieman kauhistuttikin niin tottahan minä lapaset lupasin tehdä.
Itse inhoan aukkopeukaloita, koska mielestäni ne eivät istu kunnolla. Facebookin neuleryhmissä olin kuullut paljon ylistystä intialaisesta peukalokiilasta ja koska halusin poikien saavan hyvin käteem istuvat lapaset niin päätin uskaltautua opettelemaan intialaisen peukalokiilan.

Viime vuotisesta Angry Birds-projektista oli jäänyt mustaa ja valkoista lankaa, siispä ensimmäisenä puikoille pääsivät Pääkallot. Kuvion otin Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja Vallattomat villasukat. Jotain olen ehkä jo oppinut, koska kuviosta tuli jopa omat kriteerini täyttävä eikä se peukalokiilakaan ollut ollenkaan vaikea. Tästä lähdin teen aina Intialaisen peukalon, jos se vain suinkin malliin sopii!



Vaikka alunperin Liekit vaikuttivat helpommalta mallilta niin loppujen lopuksi ne olivat se vaikeampi pala. Jouduin säätämään ja soveltamaan, että sain liekit lepattamaan myös peukalokiilan kohdalla. Lopputulos ei niin paljon sitten omaa silmää miellyttänytkään, mutta saaja oli onneksi erittäin tyytyväinen lapasiinsa ja on niitä paljon pitänyt! Liekkien malli on googletettu ja se on tarkoitettu alunperin sukkaan.



perjantai 24. helmikuuta 2017

Marilyn postilaatikossa

No niin! Nyt se on sitten virallisesti alkanut- SNY-kierros nimittäin ☺ ensimmäisen yhteydenoton viimeinen postituspäivä on ensi maanantaina.
Uteliaana ihmisenä kävin eilen Salaisen neuleystävän blogisivulla katsomassa postitustilanteen. Aika paljon kortteja olikin jo matkalla. Ehkä minunkin korttini?

Postilaatikolla pysähtyminen töistä tullessa oli siis hieman normaalia kutkuttavampaa tänään. Eikä postilaatikko tuottanut pettymystä! Savon Sanomien, laskujen ja mainosten välissä keikisteli blondatut hiukset hulmuten Marilyn!


Kiitos sinä salaiseni ❤ kortti oli juuri sellainen piristysruiske, jota tarvitsinkin päivääni. Jännityksellä odotan maaliskuuta ja sitä mitä olet pääni menoksi keksinyt!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Sydämiä kivireessä

Äitini oli todella taitava kirjoneuleiden tekijä. Minäkin kokeilin joskus yläasteiässä karuin tuloksin. Jälki oli kireydessään ennenkuulumatonta ja neuletakin  etumuksen peura vuoreen törmänneen näköinen 😂 niinpä hylkäsin kirjoneuleet -iäksi, niin luulin.

Viime syksynä kuitenkin facebook-kaverini Heidi liitti minutkin Niina Laitisen Joulukalenterisukat-facebookryhmään. KÄÄK!! No pakkohan se oli edes yrittää kun kerran ryhmässä olin! Ja yllättäen homma olikin hyvin koukuttavaa ❤ innolla odotin aamuisin päivän ohjepätkää ja kohtalaisen vaivattomasti pysyin muiden ryhmäläisistä tahdissa. Neulekäsiala oli edelleen aika kireää, mutta lopputulos silti mielestäni ihan kaunis.

Kun heti uuden vuoden jälkeen sitten ryhmässä alkoi intoilu Ystävänpäiväsukka-KAL-projektista, niin olin innolla ilmoittautumassa mukaan!
Tammikuun 20. päivä projekti sitten alkoi ja aloin väkertää pitsijoustinta. Koska Seitsemän veljestä Polaris oli joulukalenterisukissa osoittautunut todella kauniiksi niin valitsin Ystävänpäiväsukkiini kuvioväriksi raitalangan.  VIRHE!!! Vaihtuvat värit tekivät kuvioista sekavat ja levottoman oloiset.

Osa ohjepätkistä osoittautui kovin haasteelliseksi ja kahlasin päivän ohjetta hiki hatussa välillä purkaen.  Vaikka sydänkuvioihin vaihdoinkin pinkin langan niin into neulomiseen hiipui. Sen verran pitkällä KAL kuitenkin oli etten halunnut kokonaan alusta aloittaa yksivärisellä kuviolangalla.  Sukat olisivat jääneet takuulla kesken mikäli olisin pudonnut muun ryhmän kyydistä. Niinpä oli pakko vain kärsiä sekavat lankavalinnat ja hammasta purren raahustaa sukat maaliin.


Terän sovelsin valiten ohjeista mieluisimmat. Osa varren kuvioista valui terään,  koska sääristäni loppui pituus. Kireää käsialani tuntien vaihdoin ohjeen Nalle-langan paksummaksi Seitsemän veljestä-langaksi ja se venytti sukkien pituutta. Sukista tuli noinkin aivan polvipituiset.
Ei lopputulos niin pahalle näytä, mutta sen verran tekemisen takkuisuus vaikuttaa etten ole vieläkään päätellyt langanpäitä.
Mutta kuitenkin... Taisin äsken tulla liittyneeksi myös pääsiäissukkien tekoon. Ehkä.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Muutosten vuosi


Hmm... Viimeinen blogipäivitys tehty noin vuosi sitten 😯 nyt on kyllä pakko tihentää tahtia! Ilmoittauduin nimittäin kahden kauden tauon jälkeen Salainen neuleystävä-vaihtoon mukaan. Eri asia sitten miten päivitykset onnistuvat edelleen takkuilevalla mokkulayhteydellä. Nytkin kirjoitan tätä kännykällä.

Osa syy viime vuoden hiljaiseloon on kyllä itse viime vuodessa. Vuosi oli raskaudessaan aivan omaa luokkaansa! Toukokuun alussa isäni vatsavaivat paljastuivat suolistosyöväksi -pitkälle edenneeksi sellaiseksi. Alusta alkaen oli selvää, että ainoa hoito mitä voidaan antaa on oireita lievittävää. Kesä ja alkusyksy menivät isän voinnin ehdoilla.
Isällä oli tavoite olla kotona syyskuun loppuun saakka ja siitä tavoitteistaan hän piti kiinni. Kun lokakuu alkoi oli aika lähteä naapuripitäjään vuodeosastolle saattohoitohuoneeseen .  Ja jo noin kahden vuorokauden kuluttua siitä hyvästelimme isän. Tuo viimeinen ilta kolmistaan-isän,  minä ja Maajussi- oli omalla karulla tavallaan hyvin kaunis.

Nyt sitten asustelen kotitaloa yksikseni. Tai osittain yhdessä Maajussin kanssa. Jälleen olemme uuden edessä. Myös Maajussi jäi mäelleen yksin nyt kuun vaihteessa Muorin muutettua tuetun asumisen yksikköön kirkonkylälle.Toki kumpikaan emme ole kotiamme hylkäämässä,  mutta ensi kertaa yhteisen taipaleemme aikana on tilanne jossa voimme olla ihan kahdestaan. Aika näyttää miten uusi elämämme alkaa muotoutumaan.