___________________________________

___________________________________

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Ja vieläkin...

Edellisen postauksen kirjoitin viime perjantaina.  Hätiköin, sillä niinhän siinä kävi että perjantaina postilaatikossa oli pieni pehmoinen kirjekuori =) mitä? Ei kai? Juu-u, olihan se! Pikkupiristys toukokuun paketin odottamisen tuskaan. Kirjeen oli lähettänyt Silmukkanarkoosi- nimimerkki

Oih! Onpas kaunista nauhaa! Hieman ihmettelin kyllä nauhan toisessa laidassa olevaa reikäriviä, mutta en sen enempää vaivannut sillä päätäni. Kunnes tuli sunnuntai ja tarvitsin pikaisesti paperia saadakseni netistä raparperipiirakkaohjeen. Avasin Silmukkanarkoosin viestin ja käänsin sen ympäri.

Ohje? Hei hetkinen! Sehän on tuolle nauhalle tarkoitettu! Eihän se nauha ollutkaan mitään pelkkää askartelunauhaa, vaan siitä pystyi neulomaan huivin. Sitähän piti heti kokeilla- varsinkin kun ohje oli mitä yksinkertaisin. Neulo kolme silmukkaa aina oikeaa kunnes "lanka" loppuu. Ja lopputulos on mitä ihanin! Minulla on juuri tuon sävyinen juhlamekko, joten huivin väri- ja kuosimaailma osui kyllä ihan nappiin!
Eikä tässä vielä kaikki! Myös eilen posti toi minulle kirjekuoren! Olen aivan ihmetyksestä ymmyrkäinen kaikesta tästä ystävällisyydestä! Kirje oli nimimerkki Sannilta ja se sisälsi teen lisäksi tarroja ja muita askartelujuttuja =)
Kiitos! Kunhan kesäloma alkaa niin aloitan korttitehtailun, mihin ainakin osa papereista tulee päätymään. Ihana piristys kyllä oli! Olette te ihania ❤ ja jospa se seikkaileva pakettiin sieltä saapuisi Juhannukseksi =)


keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

OMG!!!

Jos oli maanantaina postilaatikossa yllätyksiä, niin eilen niitä vasta olikin! Tavanomaisen sanoma- ja tiistain paikallislehden lisäksi laatikossa oli KOLME pulleaa kirjekuorta! Olin aivan  hämmästyksestä mykkänä! Lisää piristyspaketteja?! Ei kai?
Olihan ne! Herran tähden sentään! Tässähän ihan nolostuu moisesta ystävällisyydestä!

Ensimmäisenä avasin tuon pienen kauniin kirjekuoren. Sen oli laittanut Susanna Maalta- nimimerkki =)

Häneltä sain tuollaisia suussa poksahtelevia karkkirakeita, Kool Aid-pussin, ihanaa sydänkuvioista Washiteippiä, hieman teetä ja pari päättelyneulaa sekä palmikkopuikon. Lupaan nyt pitää huolta neuloista, että ne pysyvät tallessa! Ensi kuun lomaviikoilla olikin tarkoitus värjätä lankaa, joten tuo Kool Aid kyllä paikkansa löytää.  Teippi luonnollisesti tulee kortti/kalenteriprojekteihin.

Seuraavana tarkasteluvuorossa oli valkoinen kuori. Sepä olikin jännittävä pakkaus! Tavarat oli pakattu kahden taskuiksi ommellun A4-arkin väliin. Veikeä keino pitää lähetettävät paikoillaan! Kirje oli Sirpalta =)
Taskuista löytyi kaikkea pientä kivaa: tarra-arkki, joka lähemmin tarkasteltuna esittää tilkkutöitä =) oransseja ja vihreitä helmiä, lisää teetä, ommeltavia merkkejä ja sitten pieni keltainen silkkipaperimyttönen, joka helisi vienosti. Ooh! Paperista paljastui ihana pieni sammakko- avaimenperä!! Rakastuin <3

Viimeiseksi jätin ruskean kovan paketin =) sen oli lähettänyt Ruiskaunokki blogista Sinisen sohvan emäntä =)
Paketti sisälsi vinkkejä arkeen ja askareisiin.
Mukana oli neuleohjevihkonen, jossa (oih, ihanaa) mm. Hihatin- ohje! Ei ole kauaakaan, kun mökillä mietin hihattimen, tai niinkuin meillä päin sanotaan , lukunutun neulomista. Sellainen minulla oli nuorena, mutta jotenkin oudosti se on kutistunut vuosien saatossa ullakolla ;D
Lisäksi oli reseptivihkosia. Kalaviikko- vihkosen haukipihvejä ehkä jo viikonloppuna kokeillaan hieman sovellettuna. Ohjeessa on pinaattia/rucolaa, mutta jos käyttäisi pihamaan antimia- esim. Nokkosta. Lisäksi kuoressa oli kiiltokuvia, tarroja sekä lehtiöllinen eri värisiä askartelupapereita. Väripapereiden ostamistakin olen miettinyt, eli tarpeeseen tulee!

Olen aivan häkeltynyt piristyskirjeiden määrästä! Voi teitä ihania  <3 <3 <3
Kirjeet tosiaankin piristivät ja toivat kovasti iloa <3 sitä vaan mietin, että mitenkähän tarkat ohjeet olitte Heidiltä saaneet? Oli niin nappiin osuneita lähetyksiä kaikki!

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Postilaatikko täynnä yllätyksiä

Toukokuun SNY-pakettini kököttää surkeiden sattumusten sarjan takia 64:n kilometrin päässä minusta. Hieman liian kaukana haettavaksi, mutta siitä enemmän sitten juhannuksen tienoilla, kun paketti viimein on hyppysissäni.

Asia on aiheuttanut luonnollisesti hieman harmitusta ja paljon meseviestejä Heidi-emosen kanssa. Ilmeisesti Heidi oli päättänyt minun tarvitsevan hieman piristystä, koska edelliseen blogipostaukseen oli tullut kommentti länsirannikon merenneidolta =) tulossa olisi jotain piristävää lähiaikoina. Kommentissa puhuttiin parista päivästä ja koska maanantai muutenkin on "köyhä" postipäivä niin eilen oletin laatikosta löytyvän vain Savon Sanomat.

Olihan siellä sanomalehti, mutta oli myös KAKSI pulleaa kirjekuorta. Isomman avasin tietenkin ensin, sen verran lapsellinen olen! Kirjeen oli lähettänyt  SNY nro15- ilmeisesti tämä merenneito siis. Kuoresta putkahti esille kortti, kolme ihanaa pikkulankakerää, joista varsinkin tuo kirjava on aivan ihanaa! Ja sitten puikot &pari päättelyneulaa. Muovineuloja minulla ei olekaan. Enää. Olen mestari kadottamaan niitä *nolostuu*
Kiitos oikein kovasti <3

Ja sitten se pienempi kuori. Sehän oli ihan minun ikiomalta SNY:ltäni <3
Kuoresta valui kiva lehmäkortti ja pari kasvonaamiota =) Kuinkas taas sattuikaan SNY- taikapölyä olemaan ilmassa! Viimeksi kun oltiin saunassa niin mietin kuorintavoiteen tms. ostoa. Me kun kylvetään niin monessa paikassa ( kotona, Maajussilla ja Pesässä)  ettei kaikkia tykötarpeita riitä kaikkialle. Nyt on sitten varavarastoa.Kiitos oikein kovasti SNY!!! Tätä juuri kaipasinkin. Sinä kun olet niin kovin hiljainen ollut pakettien väliajalla.





keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Hei Salaiseni =)

Hei SNY =)
 oletko sinä vielä olemassa? En minä niin pelottava ole ettetkö voisi laittaa viestiä myös tänne blogiin paketin myöhästymisestä. Toki sain viestisi Heidin kautta, mutta mieluusti olisin kuullut siitä ihan suoraan sinulta.
Terkuin: vesisateessa värjöttelevä Reppanainen

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Ajankohtaista postia

Tänä aamuna sen käsiini sain- huhtikuun SNY-paketin. Eilen ehdin jo Heidi-emoselta paketin lähetyskoodia kysäistä. Näinä kelirikkoaikoina ei viitsi ylimääräisiä reissuja ajella, joten tarkoitus oli täsmätä kauppareissu ja paketin haku.

Illalla kännykkä sitten kilahti saapumisilmoituksen merkiksi. Harmittavasti klo16.35. Posti-kukkakauppa kun menee kiinni klo16.30. Hetkisen harmitti, koska Maajussi oli kylillä ja olisi voinut paketin tuoda. Onneksi tänäänkin oli postiasiaa ja ne ostokset, joten hurautettiin Metristen kanssa heti hoidon alettua kirkonkylälle.

Kun kotona sitten pakettia avattiin niin naurahdin ääneen. Kuinkas osasitkaan olla niin ajankohtainen armas parini? Juuri tänään kaupassa harmittelin, kun en löytänyt kauniita serviettejä. No nyt on. Kiitos kovasti <3


Kalenteri on kaunis. Paolo Coelhoa olen lukenut pari kirjaa ja noita mietelausekalentereja  minulla on myös ollut. Itseasiassa ostin kirppikseltä kaksi käyttämätöntä kalenteria syksyllä. Kuvia voi hyödyntää korttiaskartelussa. Ja mietelauseita myös.

Tiskirätti pääsee mökille. Tänään olisi tarkoitus käydä tekemässä kevätsiivous Pesässä. 

Ja tuo lanka. Kiitos. Ennestään minulla on yksi valkoinen Pallaskerä ja olen miettinyt mitä ihmettä sillä teen. Nyt sillä on kavereita joten voin tehdä vaikka vähän isommankin neuleen Pallaksesta! 
Kismet-patukat me syödään Maajussin kanssa yhdessä. 
Eli kokonaisuutena paketti oli mieluinen ja tuottaa iloa myös tulevaisuudessa. Kiitos!                                                 




perjantai 17. maaliskuuta 2017

Mä taivalsin läpi tuulen ja tuiskun

Tai ainakin läpi sohjon ja räntäsateen- saadakseni hartaasti odotetun ensimmäisen Sny-paketin. Pakettikortti odotti postilaatikossa, kun tultiin hieman vesittyneeltä asiointireissulta Viitasaarelta. Eihän siinä ehtinyt edes ostoksia jääkaappiin purkaa, kun piti lähteä rynnistämään kohti kukkakauppaa! Mutta rynnistäminen kannatti ja ehdin ajoissa pakettini saamaan.

   



Paketista löytyi 3 (Wau) erilaista suklaalevyä, kaikki tummaa suklaata ja yksi vieläpä luomua =),kerä pinkkiä Nallea, oranssia Seiska veikkaa kerä, chilipähkinöitä, joita taidan kohta maistaa, Roiibosta iltateehetkiin, pääsiäisaiheisia askartelupapereita sisältävä pakkaus ja tietenkin viesti SNY:ltä.


Niin ja luonnollisesti kuukauden teeman mukainen Taikapallo!

Hankin itselleni kuun alussa synttärilahjaksi kerijälaitteen mikä onkin vallan mainio keksintö. Sillä veivailin Taikapallon keräksi semmoista vauhtia, että pari kertaa kerijä kimposi pois paikoiltaan =D siksipä kerästä tuli hieman muotipuoli, mutta ei se haittaa. Mukava oli kerää veivata auki ja odottaa mitä sieltä paljastuu! Ja paljastuihan sieltä- turkinpippurilaku, kaksi teepussia, enkelipatsas, yskänpastilleja ja pieni takkiin tms. Kiinnitettävä enkeliriipus. Turkinpippurilaku jo jonnekin katosi....

     

Kiitos SNY! Paketti oli mieluinen ja siitä riittää nautiskeltavaa pitkäksi aikaa minulle ja Maajussille =)

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Tyttö joka ei osannut sanoa ei

Koska risteilen oman kodin ja Maajussin väliä niin laukussa kulkee yleensä "puolet omaisuudesta". Ainakin siellä yleensä on neule. Tammi-helmikuun vaihteessa mukana kulki siis Ystävänpäiväsukat. Vaikkei sukat omaa silmää niin miellyttäneetkään niin herra 7v:n mielestä ne olivat tosi nätit, kun hän ne hoidossa huomasi. Hetken mietittyään sitten tulikin kysymys. Minä haluaisin semmoiset lapaset, joissa on liekkejä. Tekisitkö sinä minulle semmoiset? Ja koska pikkuveli ei tietenkään halunnut jäädä huonommaksi niin hän esitti heti perään pyynnön pääkallolapasista.

Kun kysymys on Metrijengistä niin olen huono kieltäytymään pyynnöistä, joten vaikka hieman kauhistuttikin niin tottahan minä lapaset lupasin tehdä.
Itse inhoan aukkopeukaloita, koska mielestäni ne eivät istu kunnolla. Facebookin neuleryhmissä olin kuullut paljon ylistystä intialaisesta peukalokiilasta ja koska halusin poikien saavan hyvin käteem istuvat lapaset niin päätin uskaltautua opettelemaan intialaisen peukalokiilan.

Viime vuotisesta Angry Birds-projektista oli jäänyt mustaa ja valkoista lankaa, siispä ensimmäisenä puikoille pääsivät Pääkallot. Kuvion otin Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja Vallattomat villasukat. Jotain olen ehkä jo oppinut, koska kuviosta tuli jopa omat kriteerini täyttävä eikä se peukalokiilakaan ollut ollenkaan vaikea. Tästä lähdin teen aina Intialaisen peukalon, jos se vain suinkin malliin sopii!



Vaikka alunperin Liekit vaikuttivat helpommalta mallilta niin loppujen lopuksi ne olivat se vaikeampi pala. Jouduin säätämään ja soveltamaan, että sain liekit lepattamaan myös peukalokiilan kohdalla. Lopputulos ei niin paljon sitten omaa silmää miellyttänytkään, mutta saaja oli onneksi erittäin tyytyväinen lapasiinsa ja on niitä paljon pitänyt! Liekkien malli on googletettu ja se on tarkoitettu alunperin sukkaan.



perjantai 24. helmikuuta 2017

Marilyn postilaatikossa

No niin! Nyt se on sitten virallisesti alkanut- SNY-kierros nimittäin ☺ ensimmäisen yhteydenoton viimeinen postituspäivä on ensi maanantaina.
Uteliaana ihmisenä kävin eilen Salaisen neuleystävän blogisivulla katsomassa postitustilanteen. Aika paljon kortteja olikin jo matkalla. Ehkä minunkin korttini?

Postilaatikolla pysähtyminen töistä tullessa oli siis hieman normaalia kutkuttavampaa tänään. Eikä postilaatikko tuottanut pettymystä! Savon Sanomien, laskujen ja mainosten välissä keikisteli blondatut hiukset hulmuten Marilyn!


Kiitos sinä salaiseni ❤ kortti oli juuri sellainen piristysruiske, jota tarvitsinkin päivääni. Jännityksellä odotan maaliskuuta ja sitä mitä olet pääni menoksi keksinyt!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Sydämiä kivireessä

Äitini oli todella taitava kirjoneuleiden tekijä. Minäkin kokeilin joskus yläasteiässä karuin tuloksin. Jälki oli kireydessään ennenkuulumatonta ja neuletakin  etumuksen peura vuoreen törmänneen näköinen 😂 niinpä hylkäsin kirjoneuleet -iäksi, niin luulin.

Viime syksynä kuitenkin facebook-kaverini Heidi liitti minutkin Niina Laitisen Joulukalenterisukat-facebookryhmään. KÄÄK!! No pakkohan se oli edes yrittää kun kerran ryhmässä olin! Ja yllättäen homma olikin hyvin koukuttavaa ❤ innolla odotin aamuisin päivän ohjepätkää ja kohtalaisen vaivattomasti pysyin muiden ryhmäläisistä tahdissa. Neulekäsiala oli edelleen aika kireää, mutta lopputulos silti mielestäni ihan kaunis.

Kun heti uuden vuoden jälkeen sitten ryhmässä alkoi intoilu Ystävänpäiväsukka-KAL-projektista, niin olin innolla ilmoittautumassa mukaan!
Tammikuun 20. päivä projekti sitten alkoi ja aloin väkertää pitsijoustinta. Koska Seitsemän veljestä Polaris oli joulukalenterisukissa osoittautunut todella kauniiksi niin valitsin Ystävänpäiväsukkiini kuvioväriksi raitalangan.  VIRHE!!! Vaihtuvat värit tekivät kuvioista sekavat ja levottoman oloiset.

Osa ohjepätkistä osoittautui kovin haasteelliseksi ja kahlasin päivän ohjetta hiki hatussa välillä purkaen.  Vaikka sydänkuvioihin vaihdoinkin pinkin langan niin into neulomiseen hiipui. Sen verran pitkällä KAL kuitenkin oli etten halunnut kokonaan alusta aloittaa yksivärisellä kuviolangalla.  Sukat olisivat jääneet takuulla kesken mikäli olisin pudonnut muun ryhmän kyydistä. Niinpä oli pakko vain kärsiä sekavat lankavalinnat ja hammasta purren raahustaa sukat maaliin.


Terän sovelsin valiten ohjeista mieluisimmat. Osa varren kuvioista valui terään,  koska sääristäni loppui pituus. Kireää käsialani tuntien vaihdoin ohjeen Nalle-langan paksummaksi Seitsemän veljestä-langaksi ja se venytti sukkien pituutta. Sukista tuli noinkin aivan polvipituiset.
Ei lopputulos niin pahalle näytä, mutta sen verran tekemisen takkuisuus vaikuttaa etten ole vieläkään päätellyt langanpäitä.
Mutta kuitenkin... Taisin äsken tulla liittyneeksi myös pääsiäissukkien tekoon. Ehkä.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Muutosten vuosi


Hmm... Viimeinen blogipäivitys tehty noin vuosi sitten 😯 nyt on kyllä pakko tihentää tahtia! Ilmoittauduin nimittäin kahden kauden tauon jälkeen Salainen neuleystävä-vaihtoon mukaan. Eri asia sitten miten päivitykset onnistuvat edelleen takkuilevalla mokkulayhteydellä. Nytkin kirjoitan tätä kännykällä.

Osa syy viime vuoden hiljaiseloon on kyllä itse viime vuodessa. Vuosi oli raskaudessaan aivan omaa luokkaansa! Toukokuun alussa isäni vatsavaivat paljastuivat suolistosyöväksi -pitkälle edenneeksi sellaiseksi. Alusta alkaen oli selvää, että ainoa hoito mitä voidaan antaa on oireita lievittävää. Kesä ja alkusyksy menivät isän voinnin ehdoilla.
Isällä oli tavoite olla kotona syyskuun loppuun saakka ja siitä tavoitteistaan hän piti kiinni. Kun lokakuu alkoi oli aika lähteä naapuripitäjään vuodeosastolle saattohoitohuoneeseen .  Ja jo noin kahden vuorokauden kuluttua siitä hyvästelimme isän. Tuo viimeinen ilta kolmistaan-isän,  minä ja Maajussi- oli omalla karulla tavallaan hyvin kaunis.

Nyt sitten asustelen kotitaloa yksikseni. Tai osittain yhdessä Maajussin kanssa. Jälleen olemme uuden edessä. Myös Maajussi jäi mäelleen yksin nyt kuun vaihteessa Muorin muutettua tuetun asumisen yksikköön kirkonkylälle.Toki kumpikaan emme ole kotiamme hylkäämässä,  mutta ensi kertaa yhteisen taipaleemme aikana on tilanne jossa voimme olla ihan kahdestaan. Aika näyttää miten uusi elämämme alkaa muotoutumaan.