___________________________________

___________________________________

maanantai 19. helmikuuta 2018

Koti

Eilen bongasin H-pöllösen blogista kivan kuvahaasteen.  Tarkoituksena on ottaa kuva kodin ikkunasta joka sunnuntai heinäkuun alkuun asti. Siis 20 kuvaa vuodenaikojen muuttamasta maisemasta.

Maajussi on par'aikaa käymässä Pohjois-Karjalassa, tulee tänä iltana. Kun on yksin kotona niin sitä on aikaa pohdiskella kaikenlaista. Aloinpa sitten miettiä ikkunaa, mistä kuvia ottaisin. Missä se ikkuna on? Koti on tietenkin tämä lapsuudenkoti, jonka tuvassa nyt kirjoitan ❤ ja onhan tämä nyt ihan virallisestikin minun taloni. Mutta noin puolet ajasta olemme yötä Maajussin luona ja kun siellä ollessamme töistä päästyä soitan kullalleni niin aivan luonnostaan puhelu päättyy sanoihin "Käyn kaupassa ja tulen sitten kotiin". Eli minulla on kaksi rakasta kotitaloa. ❤
Niinpä saatte seurata kevään ja kesän etenemistä kahdesta eri ikkunasta.

 Ensimmäinen kuva on Maajussin tuvan ikkunasta. Etualalla on omenapuu ja tuolla jyväaitan nurkalla syreeni.
Alempi kuva on minun kotoani, Niin sanotun pienen kammarin ikkunasta. Jossain tuolla hangen alla on muutama kasvulava, saatte seurata rikkaruohojen kasvua =) tuo pikkupensas on Unkarin syreeni ja sen edessä vanha omenapuu. Ojan toisella puolella peltoa, mikä tällä hetkellä on naapurilla vuokralla.

 Täytyy kyllä sanoa, että aika monta viikkoa saatte katsoa vain hankea! Kuvia ottaessa päässä alkoi soida Jarkko Aholan laulamaan Albinonin Adagion ensi lauseet "On kaikkialla lunta".





Leikin aika

Viime syksyn SNY-kierrokselta päällimmäiseksi muistoksi jäi huono omatunto.  Muuttuneiden työkuvioiden takia aikaa oli vähemmän ja suuren lapsiryhmän aiheuttama melu söi voimia. Niinpä tuntuikin, että olin "maailman huonoin" pari. Paketteihin kuuluvat/toivotut itsetehdyt asiat olivat jotain todella nopeasti valmistuvaa tai sitten paketin mukana ei ollut mitään itse tehtyä. En ollut ollenkaan tyytyväinen omaan panokseeni!

Niinpä kun sain Heidiltä ennakkomainoksen kevään SNY-kierrokselta niin vastasin välittömästi etten osallistu. Mutta, mutta.... On todennäköisesti Heidin viimeinen emoilukierros ja paketteja on kuitenkin aikas kiva saada... Maajussinkin mielestä "eihän siinä silloin ole kahta sannoo" jos kerran on Heidin Grande finale. Eli Kuinkas sitten kävikään =D ilmoittautumislomake lähti matkaan niin, että vilahti.

Eilen sain tiedot kevään SNY-paristani ja ensimmäiseen pakettiin on jo lankaa tilattu ;)
Sitä miten kierros tulee muuten sujumaan en osaa vielä sanoa-yritän parhaani. Juuri tällä hetkellä tunnelmat kierroksen suhteen ovat hieman ristiriitaiset. SNY tuo monia kivoja hetkiä, mutta oma aktiivisuuteni mietityttää.

Viikko sitten sunnuntaina jouduimme vuorokauden varoitusajalla hyvästelemään Maajussin äidin ja tiedän Muorin kuoleman vaikuttavan omaan jaksamiseeni tänä keväänä. Hän oli minulle kuin toinen äiti <3

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ei sittenkään paljastuksia

Muutama tunti sitten hain postista joulukuun sny-paketin.
Oli jännittävää avata pakettia- onhan joulukuu paljastuspakettien aikaa!



Laatikosta putkahti lisää edelliseltä kuukaudelta tuttua Tuku woolin lankaa, Dropsin Nord-lankaa, herkullista joulusuklaata, joka tekisi mieli avata heti paikalla, käsivoide  (mistä tiesit, että sille todellakin on käyttöä?) Ihania Kimalleteippejä ja todella taidokkaita hamahelmi-koristeita. Siinä kaikki. Eli salaisuus ei vielä paljastunutkaan, vaan kaikki on entistäkin salaperäisempää =)

Mielenkiinnolla odotan paljastuksen
hetkeä! Paketit ovat olleet niin kivoja, että haluan tietää kuka sinä Salaiseni olet!

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Suomalainen paketti

Marraskuun SNY-teemana oli Suomi 100 ja ainakin itselle teema oli helpoin tähän astisista. Sattuneesta syystä materiaalista ei ollut pulaa kauppojen pursutessa Suomi 100-materiaa =)

Oman pakettini sain käsiini jo tiistaina, tämä postaus on vain taas jäänyt arjen jalkoihin. Jälleen kerran pahoittelut siitä SNY:lleni.

Mielenkiinnolla odotin mitä paketistani löytyykään. Ja löytyihän sieltä!

Tuo Tuku Woolin lanka on jumalaista! Niin ihana väri!!! Ja nuo lintuaiheiset käsityösakset- nekin voisivat olla ihan vain osa sisustusta, niin kauniit ne ovat! Love-teetä ei olla vielä maisteltu eikä suklaatakaan. Jospa vaikka ensi viikonloppuna , vai milloin meillä olikaan Maajussin kanssa yhtä aikaa vapaata... Silmukan pidikkeille on käyttöä mikäli lapasprojektini joskus etenee "pitäis tehdä"-asteelta toteutusvaiheeseen.
Eli kokonaisuudessaan paketti oli kovin mieleinen <3 Kiitos sinulle SNY!
Mielenkiinnolla odotan jo ensi kuuta ja jouluista paljastuspakettia...

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Ajatuksia herättävä paketti

Ja jälleen on aika esittää anteeksipyyntö Sny-parilleni! Anteeksi! Taas tämä paketista kirjoittaminen on venynyt näin monta päivää =( paketin hain kyllä jo viikolla, heti seuraavana päivänä saapumisilmoituksesta,

Ja millainen se paketti taas olikaan, Wau!
Tuo suklaa on aivan taivaallista! Palmikkopuikoillekin on käyttöä. Tuollaiset kunnon vänkyrät on just hyvät, etteivät silmukat pääse karkailemaan! Vironvillakin on juuri minun väristäni =) olet osannut valita sinisen sävyistä juuri ne mistä pidän! Ja SITTEN... nuo sukat! Ensi vilkaisulta ihan tavalliset villasukat, kunnes niitä tarkasteli lähemmin. Siinä pääsemmekin tuohon postauksen otsikkoon. Mikä onkaan tuo kantapää?! Todella hyvän näköinen ja hyvän tuntuinen jalassa. Koskaan en ole tuollaista kantapäätä nähnyt! Mutta jos kerrot mikä se on niin hyvin mieluusti kyllä opettelisin =D tällä hetkellä osaan vain sen "perusversion" ja jollain lailla räpellettyä tiimalasikantapään.
Eli paketti oli täydellinen! Kiitos <3 hyvää kannattaa odottaa!

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Taikaa pallon täydeltä

Aivan ensimmäiseksi pahoittelut tämän syksyn SNY:lleni <3
ANTEEKSI!
Hain kyllä syksyn ensimmäisen sny-paketin jo torstaiaamuna, mutta olen ollut niin flunssainen etten ole saanut aikaiseksi paketista kirjoittaa =(

Torstaiaamuna siis keräsin ympärilleni kolmen lapsen seurueen pientä kävelyä varten. Määränpää asiamiesposti sopi seuralaisilleni hyvin, koska "siellä kukkakaupassa on kupissa karkkia". Haimme paketin ja jatkoimme matkaa pururadalle Marianne-karkit suussa. Paketti siis kiersi pururadan kanssamme, kiipeili kiville ja oli mukana syömässä mustikoita ja puolukoita. =)

Kovasti lapsia kiinnosti mitä paketissa on ja lupasinkin, että avaan laatikon päiväuniaikaan. Silloin ei ole vaaraa, että joku pienistä ottaa mitään luvatonta tai vaarallista.

Tämän näköinen sisältö paljastui kun leikkasimme teipit paketin ympäriltä.

Mukana olleessa kirjeessä luki, että langat oli tarkoitettu Mansikkasukkiin, joiden ohje löytyy Novitan sivuilta. Olihan syyskuun teema Kesän muistoja. Kismet herätti kovasti mielenkiintoa, mutta valitettavasti en antanut maistiaisia. Suklaan sai Maajussi. Virkatussa pussissa oli sitten kuukauden teeman mukainen Taikapallo. Pussi muuten oli suljettu Hand made-nauhalla,jolla voi merkitä tekemänsä käsityöt.

kiinnostuneiden silmäparien seuratessa vierellä aloin keriä palloa auki. Lapset toivoivat langan sisältä ilmestyvän karkkia, mutta sitä siellä ei onneksi ollut. Kaikkea muuta ihanaa sen sijaan oli!

Teetä, ruutuvihko( mallien muistiin piirtämiseen?) kauniita nappeja, kaulassa pidettävä kerrosmittari, silmukkamerkkejä, ihanaa valkoista pitsiä, joka tulee käyttöön korttipuuhailuissa, pahvisia Tageja neuleiden mukaan laitettavaksi sekä vielä pieniä söpöjä metallisydämiä "Made with Love"-tekstillä.
KIITOS! Paketti on ihana!!! Tosin en tiedä milloin noille merkeille on tarvetta... vielä eivät taidot taida riittää lahjasukkiin. Mutta minä harjoittelen ja sitten joku päivä....


torstai 31. elokuuta 2017

Jälleen mukana

Viime kevään SNY-kierros ei kohdallani mennyt kuin Strömsössä. Parini oli hieman kiireinen, joten paketit myöhästelivät eikä muuta kommunikaatiota ollut. Välillä iski jopa epätoivoinen "Ei koskaan enää"-fiilis. Mutta kuinkas sitten kävikään....

Pienen harkinnan jälkeen ilmoittauduin mukaan myös syksyn kierrokselle. Paketteja on niin kiva laatia ja varsinkin saada etten sitten kuitenkaan malttanut pysyä pois. Ja samaa pariahan ei ole mahdollista saada =)

Eilen oli aika löytää postilaatikosta kierroksen aloittava ensimmäinen yhteydenotto. Vaaleanpunainen kirjekuori, jossa kivoja kuvia. Unohdin tosin kuvata sen ( ja nyt olen Maajussin luona), mutta aivan minun tyyliseni kuori! Kuori tuntui hieman pehmoiselle pelkän kortin sisältäväksi. ja niinhän sieltä tipahti myös pari teepussia. Mielenkiintoisia makuja! Teki mieli heti keittää kupponen!

Ja tuo kortti! Noinhan se on; tarvitsemme sekä terävyyttä että pehmeyttä elämäämme. Ulkoisen pehmeyden kanssa ei tosin ole ongelmaa. Muutama päivä sitten olin tuuraamassa päiväkodin puolella ja siellä lorupussihetken aikana pieni poika painoi päänsä reidelleni. Totesin että sinua taitaa jo vähän väsyttää. Vastaus oli että ei väsytä, minä vain pidän pehmeistä asioista =D

Kiitos kortista armahin SNY <3 Toivon ja uskon että syksystämme tulee hauska ja yllätysten täyteinen!